Vuoden lammastilaksi valitun Tolvilan kartanon lampuri Jarmo Latvanen on hämmästynyt siitä, miten Suomi aikoo selittää EU:lle, että maisemanhoitoala laski lähes viidenneksen viime vuonna. Maisemanhoito on tärkeä osa Tolvilan kartanon lammastilan toimintaa, missä kasvatetaan suomenlampaita.
Latvanen uskoo, että lampaanlihantuotannolla on potentiaalia. Esimerkiksi eräs tamperelainen ruokakauppa halusi myydä lammasta, mutta Tolvilan tuotanto ei riittänyt siihen. Siksi he päättivät lopettaa myynnin ravintoloille. Nyt Latvasen tila Akaassa myy koko 150 uuhen karitsanlihatuotantonsa suoraan kuluttajille. Karitsoinnit suunnitellaan pääsiäisen mukaan, ja myyntipäiviä järjestetään omassa myymälässä runsaan kuukauden välein ympäri vuoden.
Jarmo Latvanen uskoo vahvasti, että oikeanlaisella markkinoinnilla lampaan ja karitsan lihalle löytyy oma asiakaskuntansa. Hän näkee lampaan vaihtoehtona myös niille kuluttajille, jotka eivät syö paljon lihaa. On ilahduttavaa, että heillä on asiakkaita, jotka eivät osta muuta lihaa ollenkaan, mukaan lukien entisiä vegaaneja.
Lihan suora ostaminen tilalta tarjoaa enemmän kuin vain tuotteen. Tolvilan Paimenen makasiinissa on pieni kahvitarjoilu ja asiakkailla on mahdollisuus rapsutella lampaita. Vaikka Latvanen on toiveikas, hän näkee myös uhkakuvia alan ympärillä. Hän pelkää, että pian ainoa saatavilla oleva lammasliha on uusiseelantilaista, jos hallinto ei näe ongelmia.
Latvanen on huolissaan siitä, että virkamiehillä on liikaa valtaa eivätkä poliitikot uskalla sitä rajoittaa. Esimerkiksi perinnebiotooppien tulkintaan liittyvä muutos on mielestään selvä osoitus huonosta hallinnosta. Tilat ovat tehneet valituksia asetuksen väärästä tulkinnasta Suomessa, sillä se ei tue EU:n tavoitetta monimuotoisuuden säilyttämisessä ja luontokadon estämisessä.
Latvanen kysyy, miten Suomi aikoo selittää EU:lle, että maisemanhoitoala väheni lähes viidenneksen viime vuonna, vaikka tavoitteena on monimuotoisuuden säilyttäminen. Hänen mielestään sanahelinä monimuotoisuudesta ei auta, jos toimet eivät tue sitä. Jotta lammastalous säilyisi Suomessa ja monimuotoisuus lisääntyisi, tarvitaan parempaa hallintoa ja päätöksentekoa.
