Maakuntajohtajat ovat yhtä mieltä siitä, että aluekehittämiskeskustelut tulisi järjestää maakuntakohtaisina. Aluekehittämiskeskusteluja on järjestetty eri muodoissa vuodesta 2019 lähtien. Näissä keskusteluissa vastaavat ministeriöt keskustelevat jokaisen maakunnan kanssa ajankohtaisista asioista ja kehittämisen pullonkauloista.
Keskustelujen lopputuloksena syntyy maakunnan ja valtion välinen yhteistyöasiakirja, jossa sovittuihin kokonaisuuksiin maakuntaliitto aluekehitysviranomaisena kohdentaa aluekehittämisen määrärahaa. Toteutumista seurataan yhteistyössä maakuntaliiton ja TEM:n välillä.
Tänä vuonna keskustelut toteutettiin osin suuralueittain ja osin maakuntakohtaisina. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto koordinoi itäisen Suomen keskusteluja. Suomen maakuntajohtajat eivät pidä suuraluemallia toimivana käytäntönä ja esittävät, että tulevaisuudessa aluekehittämiskeskusteluissa keskitytään yhteen maakuntaan kerrallaan ja ne järjestetään vuosittain.
Maakuntajohtajat ovat todennet tehokkaimmaksi muodoksi saada sovittua konkreettisia jatkotoimia keskittyminen yhteen maakunnan kannalta keskeiseen ja hyvin jäseneltyyn teemaan. Maakuntajohtajat edellyttävät, että keskusteluun osallistuvilla tahoilla tulee olla mandaatti ottaa kantaa yhteisesti valittujen kehittämistoimien edistämiseen.
Keskustelut ovat yksi osa aluekehittämisen kokonaisuutta. Prosessin jatkuvuudesta tulee pitää kiinni ja sitä tulee kehittää edelleen tukemaan niin valtioneuvoston kuin alueiden tehokkaampaa työtä aluekehittämisen tavoitteiden edistämiseksi.
Pohjois-Karjalan osalta lisätietoja ei tässä vaiheessa annettu, mutta maakuntaliitto on mukana koordinoimassa aluekehittämiskeskusteluja itäisen Suomen alueella.