Finansdepartementet har inte föreslagit att ge extra pengar till Vanda och Kervo välfärdsområde
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on ansökt om extra finansiering på 74 miljoner euro för detta år och 74 miljoner euro för nästa år från staten. Anledningen till behovet av extra pengar har bland annat varit att området är det mest mångkulturella välfärdsområdet som växer snabbt. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle ei esitetä lisärahoituksen myöntämistä, sillä työryhmä ei saavuttanut asiasta yhteisymmärrystä. Työryhmässä mukana olleet ministeriöiden edustajat eivät näe, että lisärahoituksen myöntämiselle on perusteita, kertoo finanssineuvos Noora Heinonen valtiovarainministeriöstä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ei ministeriöiden näkemystä hyväksynyt. Neuvotteluryhmässä on ollut hyvinvointialueen edustajien lisäksi edustajia valtiovarainministeriöstä, sisäministeriöstä ja sosiaali- ja terveysministeriöstä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on ansökt om extra finansiering på 74 miljoner euro för detta år och 74 miljoner euro för nästa år från staten. Det slutliga beslutet fattas av statsrådet vid dess allmänna sammanträde nästa vecka eller veckan därpå. Vantaan ja Keravan lisärahoituspyyntöä käsitellyt valmistelutyöryhmä sai muistionsa valmiiksi tänään. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue haki ensimmäisenä alueena lisärahoitusta valtiolta peruspalveluiden turvaamiseen. ”Neuvottelut ovat nyt päättyneet, eikä alueelle esitetä myönnettäväksi lisärahoitusta. Neuvotteluiden aikana tai valmistelumuistiosta ei saatu perusteita näkemykselle, että alueella olisi ollut edellytykset järjestää palvelunsa riittävällä tasolla valtion nykyisellä rahoituksella ilman lyhytaikaista lainoitusta”, hyvinvointialue kertoi tiedotteessaan. Sen mukaan neuvotteluiden valmistelumuistiossa todetaan ministeriöiden näkemyksenä, että hyvinvointialueella olisi ollut edellytykset järjestää palvelunsa riittävällä tasolla valtion nykyisellä rahoitustasolla. Työryhmän muistiossa viitataan muun muassa selvityksiin, joiden perusteella on voitu havaita, että sosiaali- ja terveyspalveluissa olevat puutteet on pääosin saatu korjattua tai ne johtuvat henkilöstön saatavuuden ongelmista, joita esiintyy laajasti eri puolella maata. Ne eivät muistion mukaan lähtökohtaisesti johdu rahoituksen tason riittämättömyydestä, eikä niitä siten pystytä lisärahoituksellakaan korjaamaan. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue kertoo muistiossa, että se ei voi sitoutua valmisteluryhmän muistioon. ”Hyvinvointialueen näkemyksen mukaan muistiossa esitetyt perustelut ja johtopäätökset rahoituksesta ovat puutteellisia ja riittämättömiä. Johtopäätökset ovat monilta osin myös varsin yllättäviä”, muistiossa todetaan hyvinvointialueen suulla. Lisärahoitusneuvottelujen tarkoituksena on ollut neuvotella lisärahoituksen myöntämisen edellytyksistä sekä mahdollisesta lisärahoituksen määrästä ja siihen liitettävistä ehdoista. Vantaan ja Keravan hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö sanoo tiedotteessa alueen osoittaneen neuvotteluissa, att valtion rahoitus ei riitä nykyiseen, asukkaiden lakisääteiseen palvelutasoon, vaan ensimmäisiä vuosia on paikattava lyhytaikaisella lainalla. ”On selvää, että päätöksellä on vaikutusta palvelutasoomme ja esimerkiksi palveluihin pääsyn nopeuteen”, hän kertoo. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on hänen mukaansa joutunut ottamaan velkaa 100 miljoonaa euroa molempina ensimmäisinä toimintavuosinaan lakisääteisten palveluiden turvaamiseksi, koska valtion rahoitus ei ole ollut riittävällä tasolla. Aronkydön mukaan ilman velanottoa palveluita ei voida tuottaa lakisääteisellä tasolla tänä vuonna. Alue on perustellut lisärahan tarvetta muun muassa sillä, att se är det mest mångkulturella av välfärdsområdena och växer snabbt. Metropolialueen lieveilmiöt är enligt området betonade, varför det enligt området finns en betydligt större efterfrågan på socialvårdstjänster än på andra håll. Enligt en utredning gjord av professor Teemu Malmin vid Aalto-universitetet behandlar finansieringsmodellen för områdena orättvist just Vanda och Kerava-området, som enligt honom får 60–85 miljoner euro för lite finansiering varje år. Trots den utmanande starten har området enligt uttalandet förutsättningar att balansera sin ekonomi på lång sikt. Området anpassar sin verksamhet och ökar sin produktivitet med 300 miljoner euro fram till slutet av decenniet genom ett reformprogram, som kompletterats med ett stramt sparprogram för slutet av 2024. ”En av de betydande fokusområdena för utvecklingsarbetet är att förbättra kostnadseffektiviteten i tjänsterna, vilket redan har gett resultat. Som ett område med kraftig tillväxt kommer Vanda och Keravas finansiella ställning att förbättras de kommande åren”, säger uttalandet. Suomen hyvinvointialueiden ennusteissa puhutaan kaiken kaikkiaan yhteensä 1,45 miljardin euron alijäämästä tämän vuoden osalta, mutta se saattaa vielä paisuakin. Lisää aiheesta Koneviestissä.
