Kuolleiden puiden määrästä ja sijainnista ei saada tarpeeksi tarkkaa tietoa nykyisillä kaukokartoitusmenetelmillä. Tämä tieto on kuitenkin tärkeä monimuotoisuuden arvioimiseksi ja hiilen sitomisen määrän ymmärtämiseksi. Laserkeilauksella ei saada tarvittavan tarkkaa tietoa kuolleista puista. Tämä tieto on olennaista, jotta voidaan varmistaa kuolleiden puiden huomioiminen ja säilyttäminen metsänhoidossa.
Metsäkeskuksen Kuopus-hankkeessa tutkittiin, voiko kuolleista pysty- ja maapuista saada tietoa laserkeilauksen avulla. Tulokset osoittavat, että nykyinen laserkeilauksessa käytettävä viiden pisteen tiheys ei riitä kuolleiden puiden tunnistamiseen. Vaikka pystypuiden tunnistaminen onnistuu melko hyvin, maapuiden tunnistaminen ei ole riittävän tarkkaa.
Metsäkeskuksen metsätiedon palvelupäällikkö Jussi Lappalainen kertoo, että kaukokartoituksen avulla voidaan tunnistaa alueita, joissa kuolleita puita todennäköisesti esiintyy. Dronen avulla voidaan helpommin erottaa yksittäiset kuolleet maapuut. Lisäksi ilmakuvista ja satelliittikuvista voidaan tunnistaa esimerkiksi kirjanpainajan tappamia puita.
Metsänomistajat ja metsäalan toimijat voisivat hyödyntää tätä tietoa turvatakseen kuolleiden puiden alueet ja huomioidakseen ne paremmin metsänhoitotöissä. Tarkempi tieto kuolleiden puiden määrästä ja sijainnista auttaisi arvioimaan monimuotoisuutta ja hiilen sitomisen määrää. Kuopus-hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpiteitä.
Tutkimuksen avulla voimme siis kehittää parempia menetelmiä kuolleiden puiden tunnistamiseen ja huomioimiseen metsien hoidossa. Tämä on tärkeää niin luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kuin ilmastonmuutoksen torjunnankin kannalta. Lisäksi tieto kuolleiden puiden määrästä ja sijainnista voi auttaa metsäomistajia ja alan ammattilaisia tekemään parempia päätöksiä metsiensä hoidossa.
