KKV: Kela-korvaukset valuvat terveysjäteille – harvat potilaat hyötyvät
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on nostanut esiin huolen siitä, että hallituksen suunnittelemat uudet Kela-korvausten korotukset saattavat päätyä pääosin terveysalan yritysten voittoihin sen sijaan, että ne hyödyttäisivät potilaita. KKV:n mukaan hallituksen tulisi tarkastella suunnitelmaa huolellisesti ennen sen toteuttamista.
Korotukset valuvat yrityksille, ei kuluttajille
Tutkimusohjaaja Riku Buri Kilpailu- ja kuluttajavirastosta varoittaa, että aiempien korotusten tapaan uudet korotukset saattavat nostaa palveluiden hintoja. Esimerkiksi silmälääkärien ja gynekologien korvaustaksojen arvioidaan nousevan 60–70 euroon, mikä voi vaikuttaa suoraan potilaiden kukkaroon. KKV painottaa, että korotusten vaikutukset tulisi arvioida tarkasti ennen niiden voimaantuloa.
Korvausten vaikutus lisäkäynteihin
Vaikka yleislääkäripalkkioiden Kela-korvausten nosto on lisännyt käyntejä vain kolmella prosentilla, korvausten kustannukset ovat lähes kolminkertaistuneet. KKV:n huoli korvausten noususta liittyy siihen, että lisäkäyntien määrä ei välttämättä kasva korvausten noustessa. Erikoisalojen korotusten odotetaan seuraavan samaa kaavaa kuin yleislääkäreiden korvausten nousu.
Hintakatto-malli ja kilpailutus
Hallituksen suunnittelema hintakatto-malli yli 65-vuotiaille voisi tarjota vaihtoehdon yksityisen terveydenhuollon palveluiden käyttöön. Kilpailu- ja kuluttajavirasto ehdottaa hintakaton perustuvan tarjouskilpailuun, samalla tavalla kuin Kela-kyydeissä. Tämä malli on osoittautunut toimivaksi ja tuottanut merkittäviä säästöjä. KKV korostaa kuitenkin tarvetta huolelliseen suunnitteluun, jotta malli hyödyttäisi yhteiskuntaa.
Yksityisen terveydenhuollon kilpailu on keskittynyttä Suomessa, mikä voi haitata kilpailua ja kuluttajien valinnanmahdollisuuksia. KKV kannustaa otto-oikeus -järjestelmän käyttöönottoon, jotta markkinoiden keskittyminen voidaan estää ja kilpailua ylläpitää. Hallituksen tulee tarkastella huolellisesti erilaisia vaihtoehtoja terveyspalveluiden kilpailun edistämiseksi.
Näillä toimilla voidaan varmistaa, että terveyspalveluita tarjotaan kilpailukykyisesti ja kuluttajien edun mukaisesti. Burin mukaan on tärkeää, että terveyspalveluiden saatavuus ja laatu turvataan samalla kun kilpailua ylläpidetään.
