Maakuntajohtajat: Maakuntakohtaiset aluekehittämiskeskustelut – Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Maakuntajohtajat ympäri Suomea ovat yhtä mieltä siitä, että aluekehittämiskeskustelut tulee järjestää maakuntakohtaisina tapahtumina. Aluekehittämiskeskusteluja on järjestetty eri muodoissa vuodesta 2019 lähtien, ja niissä vastaavat ministeriöt käyvät parituntisen keskustelun jokaisen maakunnan kanssa ajankohtaisista asioista ja kehityksen pullonkauloista.
Tämän keskustelun lopputuloksena syntyy maakunnan ja valtion välinen yhteistyöasiakirja, jossa sovittuihin kokonaisuuksiin maakuntaliitto aluekehitysviranomaisena kohdentaa aluekehittämisen määrärahaa. Prosessin toteutumista seurataan yhteistyössä maakuntaliiton ja TEM:n välillä.
Tänä vuonna keskustelut toteutettiin osin suuralueittain ja osin maakuntakohtaisina. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto koordinoi itäisen Suomen keskusteluja. Suomen maakuntajohtajat eivät kuitenkaan pidä suuraluemallia toimivana käytäntönä ja esittävät, että tulevaisuudessa aluekehittämiskeskusteluissa keskityttäisiin yhteen maakuntaan kerrallaan ja ne järjestettäisiin vuosittain.
Yhteinen kannanotto maakuntajohtajilta korostaa, että keskittyminen yhteen maakunnan kannalta keskeiseen ja hyvin jäsentelyyn teemaan on todettu tehokkaimmaksi muodoksi saada sovittua konkreettisia jatkotoimia. Maakuntajohtajat edellyttävät myös, että keskusteluun osallistuvilla tahoilla tulee olla mandaatti ottaa kantaa yhteisesti valittujen kehittämistoimien edistämiseen.
Aluekehittämiskeskustelut ovat yksi foorumi osana laajempaa aluekehittämisen kokonaisuutta. Maakuntajohtajat painottavat, että prosessin jatkuvuudesta tulee pitää kiinni ja sitä tulee kehittää edelleen tukemaan niin valtioneuvoston kuin alueiden tehokkaampaa työtä aluekehittämisen tavoitteiden edistämiseksi.
### Pohjois-Karjalan maakuntaliiton näkökulma
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on aktiivisesti osallistunut aluekehittämiskeskusteluihin ja koordinoinut itäisen Suomen keskusteluja. Maakuntaliiton edustajat ovat olleet mukana keskusteluissa ja vaikuttaneet siihen, miten alueen kehittämistoimia suunnitellaan ja toteutetaan.
Maakuntaliitto on tuonut keskusteluihin alueen erityistarpeita ja painopisteitä, joiden avulla voidaan edistää alueen kehitystä ja hyvinvointia. Maakuntaliitto on myös toiminut välittäjänä alueen eri toimijoiden välillä, jotta yhteistyö saadaan sujumaan mahdollisimman tehokkaasti.
### Suomen maakuntajohtajien näkemys
Suomen maakuntajohtajat ovat yhtä mieltä siitä, että aluekehittämiskeskustelut tulee järjestää maakuntakohtaisina tapahtumina. He katsovat, että keskittymällä yhteen maakuntaan kerrallaan, voidaan saavuttaa parempia tuloksia ja sovittaa konkreettisia jatkotoimia alueen kehittämiseksi.
Maakuntajohtajat korostavat myös, että keskusteluun osallistuvilla tahoilla tulee olla riittävä mandaatti ottaa kantaa yhteisesti valittujen kehittämistoimien edistämiseen. Tämä varmistaa, että päätöksenteko on tehokasta ja että sovitut toimenpiteet voidaan toteuttaa ripeästi.
### Aluekehittämisen tavoitteet ja jatkokehitys
Aluekehittämiskeskustelut ovat tärkeä osa aluekehitystä, ja niiden avulla voidaan edistää alueiden kehitystä ja hyvinvointia. Maakuntaliittojen ja valtion välinen yhteistyöasiakirja on merkittävä väline, jonka avulla voidaan kohdentaa aluekehittämisen määrärahoja tehokkaasti ja suunnitella alueen kehittämistoimia strategisesti.
Jatkossa on tärkeää pitää kiinni aluekehittämiskeskustelujen jatkuvuudesta ja kehittää niitä edelleen tukemaan niin valtioneuvoston kuin alueiden tehokkaampaa työtä aluekehittämisen tavoitteiden edistämiseksi. Yhteistyön syventäminen ja eri toimijoiden välinen vuoropuhelu ovat avainasemassa, jotta voidaan saavuttaa kestävää kehitystä ja hyvinvointia kaikille alueille Suomessa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että maakuntakohtaiset aluekehittämiskeskustelut ovat tärkeä osa aluekehitystä ja niiden avulla voidaan edistää alueiden kehitystä ja hyvinvointia tehokkaasti. Tulevaisuudessa on tärkeää keskittyä yhteen maakuntaan kerrallaan ja varmistaa, että keskusteluun osallistuvilla tahoilla on riittävä mandaatti edistää sovittuja kehittämistoimia.
