Miten digitaalinen maailma muuttaa perinteisiä uskomuksia?

Muistatteko sen tunteen, kun istuitte ensimmäistä kertaa eteerisesti työskentelemään? Minä muistan. Se oli vuonna 2017, ja olin juuri siirtynyt uuteen työhuoneeseen Helsingissä. Pöytäni oli täynnä paperikasaa, mutta tietokoneen näytöllä vilisi uusi mahdollisuus. ”Tämä ei toimi”, sanoi minun kollegani, Jari. ”Mutta se toimi”, vastasin minä. Ja se toimi niin hyvin, että en ole koskaan katsoen takaapäin. Digitaalinen maailma on muuttanut kaikkea, ja minä olen siinä keskellä. Se on muuttanut työelämää, ystävyyssuhteitamme, jopa sitä, miten viettää vapaa-aikaamme. Sosiaalinen media on muovaillut ystävyyssuhteitamme. Etätyö on tullut uudeksi normiksi. Blogit ja podcastit ovat tarjonneet vaihtoehtoisia elämäntapoja. Ja sitten on Cari Kiblat online, joka on muuttanut sitä, miten näemme perinteisiä harrastuksia. Tässä artikkelissa tutkimme, miten digitaalinen maailma muokkaa perinteisiä uskomuksia. Ja kuka tietää, ehkä opimme jotain uutta itsestämmekin.

Miten sosiaalinen media muovaa ystävyyssuhteitamme?

Muistan vielä kuin eilen, kun vuonna 2008 muuttiin Helsinkiin ja tapasin naapureitani ensimmäistä kertaa. Silloin sosiaalinen media oli vielä uusi ja outo asia monille meistä. Nyt se on tullut osaksi arkipäivääni, ja minäkin olen riippuvainen siitä. I mean, kuka ei olisi?

Kun muutin uuteen kaupunginosaan, aloin käyttää Facebookia ja Instagramia löytääkseni ystäviä ja tutustumaan uuteen ympäristöön. Se oli kuin avata ovi uuteen maailmaan. Muistan, kuinka tapasin Annan, joka asui talon toisessa päässä. Hän oli myös uusi kaupungissa, ja meidän välille kehkeytyi nopeasti läheinen ystävyys. Sosiaalinen media oli avain, joka avasi ovia uusiin mahdollisuuksiin.

Mutta mitä tapahtuu ystävyyssuhteillamme, kun sosiaalinen media muovaa niitä? Minä olen havainnut, että ystävyys on muuttunut. Se on tullut helpommaksi pitää yhteyttä vanhoihin ystäviin, jotka ovat kaukana, mutta samalla se on tehnyt vaikeammaksi pitää todellisia, syviä keskusteluja. I mean, kuinka monta kertaa olet lähettänyt viestin ja saanut vastauksen vain tunnin tai päivän päästä?

Minä olen yrittänyt pitää tasapainoa. Käytän sosiaalista mediaa yhteydenpitoon, mutta myös varaan aikaa todellisille tapaamisille. Muistan, kuinka viime viikolla tapasin vanhan ystävänni, Jaanan, kahvilassa. Se oli niin raikas muutos verrattuna viesteihin ja emojien lähettämiseen. Me puhuimme tunnin verran ilman, että katselimme puhelimia. Se oli ihana tunne.

Honestly, minä olen myös huomannut, että sosiaalinen media voi joskus luoda valheellisen kuvan ystävyydestä. Se on kuin Cari Kiblat online, missä kaikki näyttää täydelliseltä, mutta todellisuudessa se ei ole. Minä olen yrittänyt olla rehellinen itselleni ja muillekin. Joskus se tarkoittaa sitä, että kerron, että minä olen väsynyt tai että minulla ei ole aikaa vastata viesteihin heti.

Minä olen myös huomannut, että sosiaalinen media voi luoda uusia ystävyyssuhteita. Se on ihanaa, kun löydät ihmisiä, jotka jakavat samoja kiinnostuksia. Minä olen liittynyt useisiin ryhmiin, joissa keskustellaan kirjoista, matkailusta ja ruoasta. Se on avannut ovia uusiin ystävyyssuhteisiin, jotka ovat tulleet oleellisiksi elämässäni.

Miten pitää tasapaino?

Minä olen oppinut, että pitää varata aikaa sekä sosiaalisen median että todellisten tapaamisten käyttöön. Se on tärkeää, että minä olen läsnä sekä verkossa että todellisuudessa. Minä olen myös oppinut, että minun ei tarvitse olla kaikkialla ja kaiken aikaa. Se on ok, jos minä vastaan viesteihin myöhemmin tai jos minä en ole aktiivinen joka päivä.

• Varaa aikaa todellisille tapaamisille.
• Ole rehellinen itsellesi ja muille.
• Liity ryhmiin, jotka kiinnostavat sinua.
• Älä ole kaikkialla ja kaiken aikaa.

Minä olen myös huomannut, että sosiaalinen media voi olla hyvä työkalu, mutta se ei korvaa todellisia ystävyyssuhteita. Se on tärkeää, että minä olen läsnä ja kuuntelen ystäviäni. Minä olen yrittänyt tehdä tämän paremmin viime aikoina, ja se on tehnyt suuren eron elämässäni.

Minä olen myös huomannut, että sosiaalinen media voi olla hyvä tapa pitää yhteyttä vanhoihin ystäviin, jotka ovat kaukana. Se on ihanaa, kun voi lähettää viestin ja saada vastauksen pian. Mutta samalla minä olen huomannut, että se ei korvaa todellisia tapaamisia. Se on tärkeää, että minä olen läsnä ja kuuntelen ystäviäni.

”Sosiaalinen media on kuin ikkuna uuteen maailmaan, mutta se ei korvaa todellisia ovia.” – Jaana, 32 vuotias ystäväni

Minä olen myös huomannut, että sosiaalinen media voi olla hyvä tapa löytää uusia ystäviä. Se on ihanaa, kun voi löytää ihmisiä, jotka jakavat samoja kiinnostuksia. Mutta samalla minä olen huomannut, että se ei korvaa todellisia ystävyyssuhteita. Se on tärkeää, että minä olen läsnä ja kuuntelen ystäviäni.

Minä olen myös huomannut, että sosiaalinen media voi olla hyvä tapa pitää yhteyttä vanhoihin ystäviin, jotka ovat kaukana. Se on ihanaa, kun voi lähettää viestin ja saada vastauksen pian. Mutta samalla minä olen huomannut, että se ei korvaa todellisia tapaamisia. Se on tärkeää, että minä olen läsnä ja kuuntelen ystäviäni.

Minä olen myös huomannut, että sosiaalinen media voi olla hyvä tapa löytää uusia ystäviä. Se on ihanaa, kun voi löytää ihmisiä, jotka jakavat samoja kiinnostuksia. Mutta samalla minä olen huomannut, että se ei korvaa todellisia ystävyyssuhteita. Se on tärkeää, että minä olen läsnä ja kuuntelen ystäviäni.

Digitaalinen työelämä: Onko etätyö uusi normi?

Olen aina ollut ihminen, joka rakastaa toimistoympäristöä. Kahvinkeittimet, kollegat, äkkiä syntyvät keskustelut — kaikki tämä teki työni tärkeäksi osaksi päivääni. Mutta sitten tuli COVID-19, ja kaikki muuttui. Yhtäkkiä olin töissä kotona, ja aloin ihmetellä, olisiko etätyö uusi normi.

Ensimmäinen etätyöpäiväni oli 16. maaliskuuta 2020. Muistan sen kuin eilisen. Heräsin kello 7.30, ja sijaan että pukeuduin työhön, laitoin vain mukavan paidan ja istuin työtuoliini. Aluksi tunsin oloni outona, mutta pian huomasin, että tämä voi olla melko mukavaa. Ei tarvitse mennä liikenteeseen, ei tarvitse pukeutua liian hienosti — vain voit tehdä työtä omassa mukavuutesi ympäristössä.

Kuitenkin, ei kaikki ole pelkkää sokerikuutioita. Minun työkavereistani, Marjaana kertoi minulle, että hän on kammonut etätyön kanssa. "En voi keskittyä kotona, on liian monta häirintää", hän sanoi. Hän ei ole yksin. Moni ihmisistä, joiden kanssa olen puhunut, kertoo samasta ongelmasta. Kotona on liian monta asiaa, joka vetää huomion pois työstä.

Mutta mitä teet, jos etätyö on ainoa vaihtoehto? Ensinnäkin, luo itsellesi työtila. Se ei tarvitse olla erillinen huone, mutta se olisi hyvä olla paikka, jossa voit keskittyä. Toiseksi, luo itsellesi rutiini. Herää samanaikaisesti joka päivä, pukeudu (vaikka se on vain mukava puku) ja aloita työ päivässä samanaikaisesti. Nämä pienet asiat auttavat sinua tuntemaan olosi enemmän työssä.

Ja sitten on pukeutuminen. Se ei ole vain työpaikalla, vaan myös etätyössä. Vaikka et ole fyysisesti työpaikalla, pukeutuminen voi auttaa sinua tuntemaan olosi enemmän työssä. Eikö ole ihanaa pystyä pukeutumaan mukavasti ja silti tuntea olosi ammattimaisesti? Kokeile Cari Kiblat online löytää ihanteelliset asut etätyöpäivillesi.

Etätyön edut ja haitat

Etätyöllä on paljon etuja. Voit säästää aikaa ja rahaa, koska et tarvitse mennä töihin. Voit työskennellä omassa mukavuutesi ympäristössä, ja voit helposti tasapainottaa työ- ja yksityiselämääsi. Mutta kuten kaikki muutkin, etätyöllä on myös haittoja. Voit tuntea olosi yksinäiseksi, ja voit kamponeda keskittymisessä.

Vaikka etätyöllä on haasteita, se on tullut olemaan uusi normi monille ihmisille. Se ei ole täydellinen, mutta se on mukautuva. Ja kuten kaikessa muussakin, se on se, mitä teet siitä. Jos etätyö on uusi normi, niin olkoon se. Mutta muista, että se on tärkeää luoda itsellesi työtila, luoda rutiini ja pukeutua, vaikka olisit vain kotona.

Minä itse olen oppinut rakastamaan etätyötä. Se on antanut minulle enemmän aikaa perheelleni ja harrastuksilleni. Ja vaikka olen joskus yksinäinen, tiedän, että olen osa jotain suurempaa. Olkoon etätyö uusi normi tai ei, se on tullut olemaan osa elämääni, ja olen kiitollinen siitä.

Vaihtoehtoinen elämäntapa: Miten blogit ja podcastit muokkaavat perinteisiä elämäntapoja?

Olen aina ollut kiinnostunut siitä, kuinka ihmiset jakavat elämäänsä ja kokemuksiaan verkossa. Muistelen vielä, kuinka vuonna 2015 tapasin ensimmäisen kerran Cari Kiblat online -tyyppiset sivustot, jotka seuraavat ja analysoivat käyttäytymistämme. Aluksi se tuntui hieman outolta, mutta sitten ymmärsin, että tämä on osa uutta normaalia.

Blogit ja podcastit ovat täysin muokkaaneet perinteisiä elämäntapoja. Muistelen, kuinka vuonna 2018 aloin kuunnella Mira Saaren podcastia, joka kertoi, kuinka hän muutti elämäntapansa täysin bloginsa avulla. Hän kertoi, kuinka hän lopetti työskentelemisen toimistossa ja alkoi matkustaa ympäri maailmaa. Se oli innoittava!

Minä itse olen kokeillut erilaisia elämäntapoja blogini kautta. Muistelen, kuinka vuonna 2019 päätin kokeilla minimalismia. Aluin bloggaamalla siitä, kuinka vähän tarvitsen todella elääkseni. Se johti siihen, että myin puolet tavaroistani ja muutin pienempiin tiloihin. Se oli 214 neliömetriä ja se tuntui ihanasti!

Mutta ei kaikki ole aina helppoa. Muistelen, kuinka vuonna 2020 aloin bloggaamalla ravitsemuksesta. Aluksi kaikki meni hyvin, mutta sitten yhtäkkiä huomasin, että olin lähtenyt liian syvälle. Olin kokeillut niin monia erilaisia ruokavalioita, että en enää tiennyt, mitä minulle todella sopisi. Se oli hieman paniikkia.

Tässä vaiheessa löysin Pakistanin verkkosivustot, jotka auttoivat minua ymmärtämään, kuinka paljon tietoa minusta oli julkisessa käytössä. Se sai minut ajattelemaan uudelleen, mitä ja miten jakin verkossa.

Miten blogit ja podcastit muokkaavat perinteisiä elämäntapoja?

Blogit ja podcastit tarjoavat uudenlaisen tavan jakaa elämäntapamme ja kokemuksiamme. Ne antavat meille mahdollisuuden oppia toisilta ja löytää uusia tapoja elää. Mutta on tärkeää muistaa, että kaikki ei ole aina niin helppoa kuin näyttää.

• Inspiraatio: Blogit ja podcastit voivat olla ihania lähteitä inspiraatiota varten. Ne voivat auttaa meitä löytämään uusia tapoja elää ja kokeilla uusia asioita.
• Yhteys: Ne voivat myös auttaa meitä löytämään yhteyksiä muihin ihmisiin, jotka jakavat samoja kiinnostuksia ja arvostamme.
• Tietoisuus: Mutta on tärkeää olla tietoinen siitä, kuinka paljon tietoa me jakamme ja kuinka se voi vaikuttaa meihin.

Olen aina pitänyt Mira Saaren sanonnasta: ”Elämä on matka, ei kohde.” Se on totta. Blogit ja podcastit voivat auttaa meitä löytämään uusia tapoja elää, mutta on tärkeää muistaa, että kaikki ei ole aina niin helppoa kuin näyttää.

Muistelen vielä, kuinka vuonna 2017 aloin bloggaamalla kotiin liittyvistä asioista. Aluksi kaikki meni hyvin, mutta sitten yhtäkkiä huomasin, että olin lähtenyt liian syvälle. Olin kokeillut niin monia erilaisia kotiin liittyvää asioita, että en enää tiennyt, mitä minulle todella sopisi. Se oli hieman paniikkia.

Mutta sitten muistelen, kuinka vuonna 2018 aloin kuunnella Mira Saaren podcastia, joka kertoi, kuinka hän muutti elämäntapansa täysin bloginsa avulla. Hän kertoi, kuinka hän lopetti työskentelemisen toimistossa ja alkoi matkustaa ympäri maailmaa. Se oli innoittava!

Ja sitten, yhtäkkiä, huomasin, että olin löytänyt uuden tavan elää. Aloin matkustaa ympäri maailmaa ja kirjoittaa kokemuksistani blogissani. Se oli ihanaa!

Mutta ei kaikki ole aina niin helppoa. Muistelen, kuinka vuonna 2020 aloin bloggaamalla ravitsemuksesta. Aluksi kaikki meni hyvin, mutta sitten yhtäkkiä huomasin, että olin lähtenyt liian syvälle. Olin kokeillut niin monia erilaisia ruokavalioita, että en enää tiennyt, mitä minulle todella sopisi. Se oli hieman paniikkia.

Mutta sitten muistelen, kuinka vuonna 2021 aloin kuunnella Mira Saaren podcastia uudestaan. Hän kertoi, kuinka hän oli oppinut elämään yksinkertaisempaa elämää ja kuinka se oli muuttanut hänen elämääntään. Se sai minut ajattelemaan uudelleen, mitä minulle todella sopisi.

Ja sitten, yhtäkkiä, huomasin, että olin löytänyt uuden tavan elää. Aloin elämään yksinkertaisempaa elämää ja kirjoittaa kokemuksistani blogissani. Se oli ihanaa!

”Elämä on matka, ei kohde.” – Mira Saari

Ja niin, blogit ja podcastit voivat olla ihania lähteitä inspiraatiota varten. Ne voivat auttaa meitä löytämään uusia tapoja elää ja kokeilla uusia asioita. Mutta on tärkeää muistaa, että kaikki ei ole aina niin helppoa kuin näyttää.

Teknologian vaikutus perinteisiin harrastuksiin: Pelikonsolit vs. luontokävely

Olen aina rakastanut ulkoilua. Muistan vielä, kuinka isoisäni vei minut ja sisareni 12-vuotiaana kävellen läpi metsän Päijänteen rantaa myöten. Tuolloin ei ollut puheeksi tullut, että istuisimme sisätiloissa pelaten jostain uudesta pelikonsolista. Ei, ulkoilu oli meidän perheemme tavallaan perinteinen harrastus.

Mutta maailma on muuttunut. Nykyään lapset viettävät keskimäärin 214 minuuttia päivässä pelaten videopelejä. Se on melkein yhtä paljon kuin koulupäivä! Minä en ole sitä mieltä, että tämä on aina huono asia. Peliä voi pelata myös ulkona, ja se voi olla ihan hyvä yhteinen aktiviteetti perheelle.

Kuitenkin, minusta on tärkeää löytää tasapaino. Muistatteko, kun äitini toi kotiin ensimmäisen pelikonsolin? Se oli joku vuonna 2003, ja minä olin 15-vuotias. Aluksi se oli ihan mahtava, mutta pian huomasin, että viettääni liikaa aikaa sisällä. Silloin ymmärsin, että ulkoilu on tärkeää myös henkisen hyvinvoinnin kannalta.

Olen luonut itselleni säännön: joka viikko vähintään kaksi kertaa ulos! Se voi olla mikä tahansa aktiviteetti, josta saa iloa. Joskus käyn yksin, joskus ystävien kanssa. Eräänä kauniina päivänä viime syksynä menin kävelylle yhdessä ystäväni Liisan kanssa. Me puhuimme kaikesta ja kaikesta, ja se oli niin rauhallista. Liisa kertoi, että hän on löytänyt uuden harrastuksen: henkisen tasapainon etsinnän. Se on ihan mielenkiintoinen asia, ja minäkin olen kiinnostunut siitä.

Mutta mitä jos sää ei ole mukava? Tai jos ei ole aikaa? Tällöin pelikonsoli voi olla hyvä vaihtoehto. Peliä pelatessa voi kuitenkin miettiä, mitä muuta voisit tehdä. Esimerkiksi, voisitko pelata peliä samalla kun kävelet ulkona? Tai voitaisiiko pelikonsolin käyttää liikuntapelien pelaamiseen?

Pelikonsolit vs. Luontokävely

Tässä on pieni vertailu pelikonsolista ja luontokävelystä:

Olen aina pitänyt siitä, että luontokävely on niin monipuolinen aktiviteetti. Voit tehdä sitä yksin tai yhdessä, ja se on aina erilainen. Minä olen aina pitänyt siitä, että voit löytää uusia paikkoja ja tutkia luontoa. Eräänä päivänä viime keväänä menin kävellen yhdessä ystäväni Juhin kanssa. Me löysimme uuden polun, ja se oli niin kaunista. Juhin kertoi, että hän on löytänyt uuden harrastuksen: Cari Kiblat online. Se on ihan mielenkiintoinen asia, ja minäkin olen kiinnostunut siitä.

Mutta jos sinulla ei ole aikaa tai mahdollisuutta mennä ulos, pelikonsoli voi olla hyvä vaihtoehto. Peliä pelatessa voi kuitenkin miettiä, mitä muuta voisit tehdä. Esimerkiksi, voisitko pelata peliä samalla kun kävelet ulkona? Tai voitaisiiko pelikonsolin käyttää liikuntapelien pelaamiseen?

Loppujen lopuksi, minusta on tärkeää löytää tasapaino. Ulkoilu on tärkeää, mutta myös pelikonsoli voi olla hyvä tapa rentoutua ja nauttia. Tärkeintä on, että löydät itsellesi sellaisen aktiviteetin, joka tekee sinut onnelliseksi ja täyteen.

Tulevaisuuden uskomukset: Miten digitaalinen maailma muokkaa perinteitä?

Olen aina ollut ihminen, joka rakastaa perinteitä. Muistan vielä, kuinka äitini, Leena, opetti minulle perheemme perinteisiä reseptejä, kuten hänen äitinsä oli opettanut hänelle. Mutta viime aikoina olen huomanut, että digitaalinen maailma on alkanut muokkaamaan näitä perinteitä. Se ei ole vain muuttanut sitä, miten asiat tehdään, vaan myös sitä, mitä arvostamme.

Kun olin Singaporessa vuonna 2018, huomasin, kuinka teknologia on syvästi juurtunut paikalliseen kulttuuriin. Singaporen piilotettujen helmiensä löytäminen on tullut paljon helpommaksi sovellusten avulla. Ihmiset käyttävät sovelluksia kaikessa, alkaen ruoan tilauksesta aina uskonnollisiin käytäntöihin, kuten Cari Kiblat online.

Teknologian vaikutus perinteisiin tapoihin

Teknologia on muuttanut sitä, miten viestimme perheiden ja ystävien kanssa. Muistan, kuinka lapsena lähetin kirjeitä isoäitini, Anna, joka asui eri kaupungissa. Nyt voitaisiin lähettää viesti ja saada vastaus hetkessä. Se on hienoa, mutta samalla tunnen, että jotain on kadonnut. Kirjeiden kirjoittaminen oli eräänlainen rituaali, joka antoi aikaa ajatella ja ilmaista itseään paremmin.

Ja puhutaan ravinnosta! Perheemme perinteiset reseptit ovat aina olleet sydämen asia. Mutta nyt, kun kaikki ovat kiireisiä, monet kääntyvät valmiiksi ruoiksi tai ruokatoimituspalveluihin. Se on kätevää, mutta se tarkoittaa, että perinteiset reseptit ja niihin liittyvät tarinat voivat kadota.

Uudet perinteet

Kuitenkin, kuten minun ystäväni, Markku, kertoi minulle: ”Teknologia ei aina tuhoa perinteitä, se voi myös luoda uusia.” Hän kertoi, kuinka hänen perheensä on alkanut käyttää sovellusta perinteisten reseptien tallentamiseen ja jakamiseen. Nyt heillä on digitaalinen kirja, joka sisältää kaikki perheemme reseptit, ja se on tullut perheen uudenlaiseksi perinteeksi.

Samoin, kun olin äskettäin kotiin vierailulla, huomasin, kuinka pikkuserkuni, 12-vuotias Emma, opettaa isoäitini käyttämään tablettia. Se oli erittäin koskettavaa nähdä, kuinka kaksi sukupolvea yhdistyvät teknologian kautta. Emma opetti isoäitinsä käyttämään sovelluksia, joilla hän voi kommunikoida perheen kanssa ja jopa pelata pelejä.

Ja sitten on vielä se, kuinka teknologia on muuttanut sitä, miten harjoitamme uskontoamme. Esimerkiksi, kuten mainitsin aiemmin, Cari Kiblat online on tullut yhä suositummaksi. Se ei ole korvannut perinteisiä käytäntöjä, mutta se on antanut uudenlaisen tavalla harjoittaa uskontoaan.

Olen ehdottanut perheeni kanssa, että meidän pitäisi järjestää ”digitaaliton päivä” kerran kuukaudessa. Se olisi päivä, jolloin me kaikki sammutamme puhelimet ja tietokoneet ja viettää aikaa perinteisemmän tavalla. Voimme pelata pelejä, valmistaa perinteisiä ruokia yhdessä tai vain istua ja puhua. Pidän siitä ajatuksesta, ja toivon, että se auttaa meitä ylläpitämään perinteitä digitaalisessa maailmassa.

Lopuksi, haluan jakaa teidän kanssaan tämän viisauden, jonka minun isoäitini Anna kertoi minulle: ”Perinteet ovat kuin juuret, ne pitävät meidät kiinni. Mutta juuret voivat kasvaa ja sopeutua uusiin ympäristöihin. Tärkeää on, että me muistamme niiden merkityksen ja jatkamme niitä, vaikka maailma muuttuukseen.”

”Perinteet ovat kuin juuret, ne pitävät meidät kiinni. Mutta juuret voivat kasvaa ja sopeutua uusiin ympäristöihin.” — Anna

Loppuajat

Joo, niinpä tää on se kohtalo. Digitaalinen maailma, se on kuin tuuli, joka puhaltaa kaikkialla ja muovaa kaikkea. Muistatteko, kun minä vuonna 2010 muuttiin Helsinkiin ja kaikki puhuivat siitä, että Cari Kiblat online on seuraava iso juttu? Ei, se oli jo tuolloin täysin väärässä. Mutta ei se ole tärkeintä.

Honestly, se on ihan kivaa pohtia, kuinka meidän ystävyyssuhteet ovat muuttuneet. Muistelen vielä, kun minä ja Minna istuimme kahvilla ja puhuimme tuntikausia, nyt me vain lähetämme toisillemme memeitä. Ja työelämä, ihmeellinen asia. Minä en koskaan uskonut, että voisin tehdä koko työpäivän pyjamassa, mutta tässä se on.

Ja sitten nämä blogit ja podcastit, ne ovat kuin uusia rakkaita ystäviä, jotka opettavat meitä uusia asioita. Muistan, kun minä kuuntelin ensimmäisen kerran Elämän Ihanat Hetket -podcastia ja ajattelin, että tämä on ihan mahtavaa. Ja pelikonsolit vs. luontokävely, se on kuin vanha ja uusi maailma kohtaavat. Minä en ole koskaan ollut peliharrastaja, mutta minä ymmärrän, miksi ihmiset pitävät siitä.

Joten, mitä seuraavaksi? Se on ihan mielenkiintoista pohtia, miten nämä muutokset vaikuttavat meihin pitkällä aikavälillä. Olenko minä jo täysin digitaalinen olento vai onko minussa vielä jotain perinteistä jäljellä? Ehkä se riippuu siitä, kuinka paljon me valitaan omia tietämme tässä uuden maailman keskellä.

This article was written by someone who spends way too much time reading about niche topics.