Kotini, rakkaani ja minä

Hei, minä olen Anna, 42-vuotias naisen, joka on elänyt Helsingissä lähes 20 vuotta. Olen työskennellyt lehtimiehenä, ja minulla on kaksi kissaa, joiden nimet ovat Musta ja Vali. (Joo, tiedän, nämä nimet ovat aika huonoja, mutta he saivat ne ennen kuin he tulivat kotiini.)

Viime aikoina olen ajatellut paljon siitä, miten löysin tasapainon kotini ja elämääni. Se ei ollut helppoa, ja se ei tapahtunut yössä. Se vaati aikaa, kärsivällisyyttä ja paljon virheitä.

Kodin merkitys

Koti on minulle paikka, jossa voin olla itse. Se on paikka, jossa voin rentoutua ja olla rauhassa. Mutta se ei aina ollut näin. Muistan vielä, kun muuttiin ensimmäistä kertaa omaan kotiin. Se oli pieni studio-asunto Kamppiin, ja se oli täynnä ongelmia. Vesiputket vuosivat, lämmitys ei toimi kunnolla, ja naapurit olivat meluisia.

Mutta siitä huolimatta rakastin sitä. Se oli minun oma tilani, ja voin tehdä siitä mitä halusin. Alkoin korjata ongelmia yksi kerrallaan. Ensimmäiseksi korjasin vesiputket. Sitten parannin lämmityksen. Ja lopuksi, puhui naapureitteni kanssa ja yritin löytää yhteisen kielen.

Se ei ollut helppoa, mutta se oli sen arvoista. Ja vähitellen, koti alkoi tuntua kodilta. Se oli paikka, jossa voin olla itse.

Suhteiden merkitys

Mutta koti ei ole ainoa asia, joka tekee elämästä täydellisen. Suhteet ovat yhtä tärkeitä. Minulla on ollut monia suhteita, joista joitain olen pitänyt enemmän kuin toisia. Mutta yksi suhde on ollut aina erityinen. Se on suhde minun parhaan ystäväni, Marjan kanssa.

Marja ja minä tapaamme toisemme jo yli 20 vuotta sitten. Me tapaamme toisemme yliopistossa, ja olemme olleet läheisiä siitä lähtien. Meillä on ollut monia yhteisiä kokemuksia, ja olemme auttaneet toisiaan läpi monia vaikeuksia.

Muistan vielä, kun Marja ja minä olimme matkalla Ranskaan pari vuotta sitten. Meillä oli aika vaikea matka. Lentokoneessa oli ongelmia, ja meidän täytyi odottaa lentokentällä useita tunteja. Mutta me naurattelimme koko ajan. Meillä oli aikaa puhua elämästämme, ja meidän välillämme oli erityinen side.

Ja se on se, mikä tekee suhteista niin tärkeitä. Ne antavat meille tuen ja rakkauden, jota tarvitsemme elämään.

Itseparannuksen merkitys

Mutta jos haluat löytää tasapainon elämääsi, sinun on myös parannettava itseäsi. Se ei ole helppoa, ja se vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Mutta se on sen arvoista.

Minä aloin parantaa itseäni pari vuotta sitten. Alkoin harjoittaa joogaa ja meditoimaan. Alkoin syödä terveellisempiä ruokia ja juoda enemmän vettä. Ja alkoin viettää enemmän aikaa luonnon kanssa.

Se ei ollut helppoa, mutta se oli sen arvoista. Ja vähitellen, aloin tuntemaan oloni paremmalta. Aloin tuntemaan oloni rauhallisemmalta ja onnellisemmalta.

Ja sitten oli kerran, kun olin Vermont community events neighborhood ja tapasin ihmisiä, jotka olivat samalla tiellä. He antoivat minulle paljon hyviä neuvoja ja tukea. Ja he auttoivat minua löytämään itseni.

Tangentti: Kissani

Mutta puhutaanpa kissani. Musta ja Vali ovat olleet minun elämässäni jo useita vuosia. He ovat antaneet minulle paljon iloa ja rakkauden. Ja he ovat auttaneet minua löytämään itseni.

Muistan vielä, kun Musta tuli kotiini ensimmäistä kertaa. Hän oli pieni ja pelokas. Mutta hän alkoi pian tuntua kotoisalta. Ja nyt hän on minun parhaani ystäväni.

Ja Vali… Vali on erilainen. Hän on itsenäinen ja älykäs. Hän on aina minun kanssa, mutta hän ei ole koskaan riippuvainen minusta. Hän on oma henkilö.

Ja se on se, mikä tekee heidät niin erityisistä. He antavat minulle rakkautta ja tukea, jota tarvitsen elämään.

Lopuksi

Joten, jos haluat löytää tasapainon elämääsi, aloita kotisi. Tehkö kotisi paikka, jossa voit olla itse. Sitten, huolehdi suhteistasi. Löydä ihmiset, jotka antavat sinulle tukea ja rakkauden. Ja lopuksi, paranna itseäsi. Löydä asiat, jotka tekevät sinusta onnellisemman ja rauhallisemman.

Ja muista, että se ei ole helppoa. Se vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja paljon virheitä. Mutta se on sen arvoista.

Ja jos sinulla on kissat, anna heille hyvän nimen. (Musta ja Vali ovat huonoja nimiä, mutta he rakastavat niitä.)


Anna Lehtimies on 42-vuotias naisen, joka on elänyt Helsingissä lähes 20 vuotta. Hän on työskennellyt lehtimiehenä ja kirjoittaa usein elämästään ja kokemuksistaan.