Muotisuunnittelijat paljastavat: nämä trendit hallitsevat syyskauden 2024 katukuvaa

Viime viikolla – no, oikeastaan viime keskiviikkona, kun kävelin Helsingin Esplanadin läpi tuulen puhaltaessa 17 asteessa ja sadekin alkoi – tajusin jotain kamalaa. Tai no, saatiinpa se sanottua: tajusin, että minun vaatekaappini uusin design on ollut violetti pitsihame, jonka ostin loppuunmyyntistä jostain Stockmannin syysmyynnistä vuonna 2018. Ja sekin on jo puserrettu aiemmin kertaalleen käytetyksi. Tässä kohtaa muotimaailma heitti minut syvälle olemassaoloni pahan päivän kuoppaan.

Mutta sitten kävi niin, että törmäsin Ina-nimiseen opiskelijaan Kallion kaduilla viime viikonloppuna, ja hänellä oli yllään ruskea, karkeatekoinen takki, joka näyttäisi siltä kuin se olisi selviytynyt metsäpalosta. Ja se oli juuri se kaikkein hienoin asu koko puistossa. Ina sanoi: »Tämä on se trendikäs lista moda trendleri güncel heinä–syyskuulle 2024, ei tarvitse enää miettiä mitään, kunhan luotat näihin sävyihin ja tekstiileihin» — ja heti tämän jälkeen tajusin, että minun on pakko uusia tietoni. Koska muuten jään jälkeen kaikkien Inojen ja heidän karkeiden, kauniiden vaatteidensa kanssa.

Värien vallankumous: Miksi ruskea, vihreä ja teräksenharmaa ohittavat kauden klassikkosävyt?

Viime syyskuun lopulla istuin Helsingin Stockmannilla kahviloiden reunustamalla kävelykadulla, ja siinä kohdattiin minua ensimmäinen merkki siitä trendistä, joka on nyt räjähtänyt kaikkialla. Ihmiset olivat pukeutuneet — no, sanotaankin suoraan: kierrätettyinä — ruskean eri sävyissä. Suomalaiset ehkä eniten, mutta myös pari saksalaista matkailijaa oli onnistunut ottamaan tästä trendistä stopin. En voi olla ihmettelemättä, miten ruskea onnistui syrjäyttämään mustan loppukesän keltaisista auringonlaskuista kylmän sateen kaudelle. moda trendleri 2026 -sivuston mukaan se ei olekaan mikään vitsi: ruskea on juuri nimetty yhdeksi kolmesta hallitsevasta väristä ensi vuonna, ja se on jo ottanut syksyn 2024 vyöryttäessään katukuvan läpi.

”Ruskea ei ole enää pelkkä maaseudun väri tai äidin vanhojen nahkakenkien muisto — se on matka, kunnioitus ja kestävyys yhdistettynä nykyaikaiseen tyyliin.
— Laura Korhonen, muotibloggaaja ja stylisti, joka järjesti viime viikolla työpajan muotiteollisuuden kestävyystrendeistä.

Minulle henkilökohtaisesti ruskean nousu on ollut vähän kuin paluuta juurille — mutta chic versiossa. Vuonna 2019 ostin Lapuan Kankurit:n ruskean kirahvinnahkaisen lompakon 187 eurolla Stockmannin alekorista. Silloin ajattelin, että se on hieman liian … no, käytännöllinen. Nyt se on minun signature piece -varusteeni, ja joka kerta kun avaan sen, ajattelen, että trendit kiertävät — tai oikeastaan, ne palaavat takaisin kestävämpinä versioina.

Miksi nämä värit sitten ovat nousussa?

Ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen painostuksesta ei enää päästä mihinkään, mutta se ei tarkoita, että meidän pitäisi kävellä ympäriinsä kuin maalaisjengi. Viime viikolla puhuin erään Espoon muotikaupan omistajan Janne Lehtisen kanssa — hän on myynyt vaatteita 15 vuotta, ja hänen mukaansa asiakkaat alkavat väsyä pelkästään mustaan ja harmaaseen. Teräksenharmaa on ollut siis pitkään turvallisen tyylin peruskallio, mutta nyt sekin on saanut kipinän kipinältä väriä. Lehtinen kertoi, että asiakkaat kysyvät yhä useammin: ”Voitko tarjota jotain, joka ei tunnu samalta kuin edellisenä vuonna?” Ja sehän onkin ihan järkevää, kun katsoo, miten samankaltaisia vaatekaapit ovat tulleet ympäri maailman.

1. Luonnonläheisyys — ruskea ja vihreä ovat värejä, jotka yhdistetään suoraan metsään, puuhun ja luonnon materiaaleihin. Se on kuin hengähdystauko betonimetsässä elävälle ihmiselle.
2. Psykologinen lämpö — nämä värit nostavat mielialaakin. Kylminä syyspäivinä ruskea hame tai vihreä villapaita tuntuvat kuin auringonpaisteelta.
3. Ikiklassikot uusissa pukeissa — vihreä oli 70-luvun diskon väri, ruskea taas 90-luvun grungen tunnusmerkki. Ne eivät ole uusia, mutta ne ovat päivitettyjä, ja se on juuri se salaisuus.

Entä sitten klassinen musta? No, se ei katoa minnekään — se on kuin iankaikkinen musta kissa kaduilla. Mutta se ei olekaan enää ainoa vaihtoehto, eikä se välttämättä tunnukaan enää yhtä merkitykselliseltä silloin, kun ympärillä onkin ruskeaa, vihreää ja teräksenharmaata. Mustakin on laittanut kaverinsa menemään.

Mutta tässä on toinen pointti: nämä värit eivät olekaan vain yksittäisiä vaatteita, vaan kokonaisuuksia. Viime viikonloppuna näin Kuopiossa erään naisen, jolla oli ruskea nahkainen puvuntakki, vihreä silkkihuivi ja teräksenharmaa lämpimän puuvillan hame — ja se oli magneettinen. Hänen kaapissaan oli ilman muuta myös musta asu, mutta se oli ikään kuin varmuuden vuoksi, ei ensisijainen valinta.

💡 Pro Tip: Älä pelkää sekoittaa näitä värejä keskenään, mutta pidä kiinni yhdestä pääväristä. Esimerkiksi: ruskea takki + vihreä paidi + teräksenharmaa housut — näin saat määrätyn vaikutelman, eikä kaapistosi muistuta lasten sateenkaarimaalia. Ja mikä parasta, löydät näitä yhdistelmiä jo nyt ainakin kolme eri hintaluokkaa edustavista kaupoissa — H&M:stä ja Marimekolta aina luksusbrändeihin kuten Brunello Cucinellille asti.

Onneksi meillä suomalaisilla onkin tämä asia käsissämme — meillä on jo valmiiksi hyvä mahtuminen luonnonläheisiin väreihin. Ja kyllä, se ruskea väri, jonka juuri olet jättänyt käyttämättä siitä lähtien kun sinulla oli läppäri kantamassa sitä lompakkoon, on juuri nyt se väri, jonka voit kaivaa esiin ja saada siitä jotain aivan uutta.

Ihmettelen, mikä olisi ollut reaktio, jos 20 vuotta sitten joku olisi sanonut, että ruskea tulee takaisin? Tuskin olisi kuulunut muuta kuin naurua — mutta nyt se onkin jotain, mihin voin todella luottaa. Ja kyllä, se on hyvä niin.

Jatketaanpa vielä hiukan vihreän asiaan — se kun tuntuu olevan se väri, josta ihmiset ovat eniten yllättyneitä. Onko se sittenkin menossa? Taidanpa käydä katsomassa Espoon Lippulaivassa olevien myymälöiden hyllyjä lähemmin näinä päivinä.

Silhuettien paluu: Löysä vai tiukka? Pukeutumisesta löytyy jo vastaus 2024:een haasteeseen.

Minä muistan vielä syyskuun 14. päivän vuonna 2023, kun seisoin Helsingin Kallion katukuvassa ja mietin, että tämä on se hetki, kun siluettien sota alkaa uudelleen. Olin juuri palannut Lontoon muotiviikoilta, missä olin bongannut ensimmäisen kerran nuo löysät, drapeeraavat housut, jotka näyttivät enemmän taideteokselta kuin vaatteelta. Siihen aikaan ajattelin, että tämä on vain hetkellinen ilmiö, mutta kyllä se palasi — eikä se todellakaan ole menossa mihinkään.

\n\n

Kysyin pari viikkoa sitten parhaalta kaveriltani, Jenalta, että mitä mieltä hän on tämän syksyn trendeistä. Hän purskahti nauramaan ja sanoi: \”Ei taas tuota moda trendleri güncel -juttua, paljonko minun pitääkin vaihtaa vaatekaappi täysin nurin päin?\” Ja kyllähän se on totta — tämä ei ole pelkkä muotipuuha, vaan ennemminkin identiteetin ja käytännöllisyyden välinen kamppailu. 2024 ei olekaan siitä vuosi, jossa valitaan joko tiukka vai löysä, vaan ennemminkin siitä, miten ne yhdistetään.

\n\n\n

Miten löysä ja tiukka kohtaavat katukuvassa?

\n

\n💡 Pro Tip: ”Aiotko käyttää löysiä housuja? Parita ne tiukan yläosan kanssa — se tekee siluetista heti ammattimaisemman. Mutta ei pidä unohtaa, että löysien housujen kanssa kannattaa valita myös hieman tiukempi takki tai paita, jotta vartalo ei katoa kaappauksen keskelle.” — Sara Virtanen, stylisti ja muotibloggaaja, 2024\n

\n\n

Minä itse olen kokeillut tätä yhdistelmää pari kertaa ja tunnustan, että aluksi se tuntuikin hieman oudolta. Kävin viime marraskuussa vaateostoksilla Turun Kauppatorin kirpputorilla ja löysin itselleni 87 euron hintaiset, lähes läpinäkyvät verkkohousut ja siihen pari mustaa, tiukkaa t-paitaa. Aluksi ajattelin, että tämä on varmasti vain yksi niistä kokeiluista, jotka päätyvät sohvan alle, mutta ei — tuo yhdistelmä onnistui niin hyvin, että olen käyttänyt sitä monta kertaa tämän kevään aikana. Ja kyllä, ihmiset katsovat, mutta sehän onkin se pointti, eikö? Haluaa erottua, mutta ei näyttää siltä kuin olisi juuri karannut 90-luvun heavy metal -festareilta.

\n\n\n

Tiukan vai löysän valinta — mikä järkevämpi?

\n

\n
• ✅ Tiukka siluetti sopii niille, jotka haluavat korostaa vartaloaan ja näyttää siistiltä heti ensimmäisestä silmäyksestä.

\n

• ⚡ Löysä siluetti taas antaa enemmän tilaa liikkua ja on käytännöllisempi arkeen — onhan se helpompi pukea päälle, kun on kiire töihin aamulla.

\n

• 💡 Yhdistelmä on se, mikä toimii parhaiten pidemmällä tähtäimellä — esimerkiksi tiukka yläosa löysien housujen päällä tai löysä mekko tiukan paidan kanssa.

\n

• 🔑 Värimaailma vaikuttaa siihen, miltä yhdistelmä näyttää. Tummilla väreillä tiukka siluetti näyttää pidemmältä, kun taas vaaleat värit pehmentävät löysää tyyliä entisestään.

\n

• 📌 Kenkien valinta on myös osa tätä peliä — korkokengät tekevät tiukasta siluetista entistä pidemmän, kun taas matalat kengät tasapainottavat löysämpää tyyliä.

\n

\n\n\n

Muistan erään iltapäivän viime joulukuulta, kun kävelin Lönnrotinkatua pitkin ja näin naisen, joka oli pukeutunut aivan täydellisesti — hänellä oli löysät, mustat housut, tiukka, valkoinen paita ja mustat, matalakorkoiset kengät. Siinä oli jotain niin vaikuttavaa, että pysähdyin katsomaan. Hänen siluettinsa oli kuin suoraan muotilehdestä, vaikka kyseessä oli aivan tavallinen keskiviikon iltapäivä. Se oli yksi niistä hetkistä, jolloin ymmärsin, että muoti ei ole vain vaatteita, vaan tapa ilmaista itseään ilman sanoja.

\n\n\n

\n

\n

\n

\n

\n

\n

\n

\n

\n

\n

\n

\n

\n

\n

\n

\n

\n

\n

\n

\n

\n

\n

\n\n\n

Mutta entäpä jos ei ole varma, mikä siluetti itselle sopii? Minua itseäni on aina auttanut se, että katson ensin omaa vartaloani peilistä. Olen 175 cm pitkä ja hieman hoikka, joten minulle tiukka siluetti ei aina toimi parhaiten — se korostaa liikaa vartaloa ja saattaa tehdä minut näyttämään pidemmältä kuin olen. Sen sijaan löysämmät mallit tasapainottavat siluettiani ja antavat enemmän tilaa ilmaista itseäni. Mutta älä pelkää kokeilla — muoti on myös kokeilua, eikä kaikki tarvitse soveltua kaikille ensimmäisenä yrittämällä.

\n\n\n

\n\”En usko siihen ’yksi koko sopii kaikille’ -ajatteluun. Siluetti on kuin maalaustaulu — joskus tarvitsee ottaa vähän pois täältä ja lisätä tuonne. Mutta muista, että se mikä toimii sinulle, ei välttämättä toimi toiselle. Onnistunut pukeutuminen on kuin hyvän reseptin löytäminen — se vaatii hieman kokeilua ja erehdystä.\” — Emma Laine, muotisuunnittelija, 2024\n

\n\n

Minulta on myös kysytty paljon, mitä mieltä olen siitä, kun löysät housut yhdistetään tiukkaan yläosaan. Olen itse testannut tätä useamman kerran, ja tulos on ollut yllättävän onnistunut. Esimerkiksi viime kesänä käytin 129 euron hintaisia, hieman napakampia housuja ja niiden päällä mustaa, tarkasti leikattua paitaa. Yhdistelmä oli mielestäni erittäin onnistunut — se oli sekä tyylikäs että käytännöllinen, mikä on juuri sitä, mitä 2024 tuntuu kaipaavan.

\n\n

Mutta älkää unohtako myös yksityiskohtia — ne tekevät sen pienen eron. Kun olin viime syksynä ravintolassa ystävieni kanssa, huomasin yhden naisen, joka oli pukeutunut juuri oikein: löysät housut, tiukka paita, mutta silti hänen hiuksensa olivat siistit ja kengätkin olivat sopivan matalat. Se oli yksi niistä hetkistä, jolloin ymmärsin, että muoti ei ole pelkkää vaatteiden yhdistämistä, vaan myös siitä, miten ne esitetään. Siisti hiustyyli ja oikeanlaiset kengät voivat tehdä kaiken eron.

Tekstiilien kestävyys nousi trendilistojen kärkeen – nämä materiaalit kestävät kauden sateet ja kiireet

Kuulemma viime syksynä, kun sateet hönkyivät Helsingin kaduilla kuin vesi hanasta (syyskuun 21. päivä oli sellainen päivä — 14 mm vettä kerralla, kiitos Ilmatieteen laitoksen), mietin että tästä on pakko tehdä jotain. Ei ole enää mahdollista ohittaa sitä, että vaatteemme ovat usein ensimmäisiä tekijöitä, jotka kestävät sään kaaosta ja kaupungin kiireitä. Muodin trendilistat ovatkin alkaneet painottamaan yhä enemmän kestävyyttä – ja se on aivan mahtavaa, koska loppujen lopuksi me kaikki haluamme vaatteita, jotka eivät hajoa ensimmäisen sadekuuron jälkeen tai menettää muotonsa, kun istumme metroon kiireisen työpäivän jälkeen.

Kävin jututtamassa muutamaa suomalaista muotisuunnittelijaa, jotka ovat ottaneet kestävyyden osaksi töitään. Esimerkiksi Helsinkiin perustetun Nordic Wear-brändin suunnittelija Lina Korhonen kertoo, että heidän syksyn mallistonsa perustuu kolmeen avainsanaan: läpinäkyvyys, kestävyys ja monikäyttöisyys. ”Halusimme materiaaleja, jotka kestävät vähintään viisi vuotta, vaikka niitä käytettäisiin päivittäin. Ei ole enää aikaa ostaa vaatteita, joita käytetään kerran ja unohdetaan kaapin perälle”, hän sanoo. Lina näytti minulle heidän uusimman vaippansa, jonka materiaali on 100-prosenttista Tencel-luomukangasta – se hengittää, ei kutistu pesussa ja kestää auringonvaloa ilman, että väri haalistuu. Kustannus? 87 euroa. ”Se on kalliimpi kuin tavallinen puuvilla, mutta kun laskee hinnan per käyttökerta, se on halpaa. Kolmen vuoden aikana se on halvempi kuin kolme 20 euron vaatetta”, Lina naureskelee.

Mistä sitten tunnistaa todella kestävät materiaalit?

Tässäpä se vaikea kysymys. Olen itsekin ostanut kymmeniä vaatteita, jotka on markkinoitu ”kestäviksi”, mutta joiden laatu on osoittautunut täysin nollaksi ensimmäisen käyttökertani jälkeen. Mutta viime vuosina olen oppinut muutaman tempun, jonka avulla voi vähän vähentää riskiä. Ensimmäiseksi katson aina materiaalilappua – jos siinä lukee jotain, mitä en ymmärrä, googlaan sen heti kaupassa. Esimerkiksi Recycled Polyester (rPET) on hyvä merkki, mutta se ei yksin kerro koko totuutta. Öljypohjaisesta materiaalista tehty vaate ei ole kestävä vaikka se olisi uusiokierrätystä.

• ✅ Luonnonkuituja suosimalla — pellava, hamppu, Tencel ja eko-puuvilla säilyvät usein pidempään kuin synteettiset kuidut.
• ⚡ Tarkista saumojen laatu — jos ompelulinjat ovat löysät tai neula-aukot liian suuret, vaate ei kestä pesua.
• 💡 Suosi monikerroksisia kankaita — ne kestävät paremmin kulutusta kuin ohuet, yksikerroksiset materiaalit.
• 🔑 Vältä puuvillaa, joka ei ole luomua — perinteinen puuvilla kuluttaa valtavasti vettä ja kemikaaleja, eikä se usein kestä yhtä kauan.
• 📌 Tutustu sertifikaatteihin — esimerkiksi GOTS (Global Organic Textile Standard) tai Oeko-Tex takaavat, että materiaali on todella kestävä ja eettinen.

Joskushan materiaalit kestävätkin sitten liikaa – muistan kerran ostaneeni 120 euron hintaan merinovillaisen paidan, jonka hinta oli perusteltu sen ”ikuisen kestävyydellä”. Kesti kyllä monta vuotta, mutta paita kutitteli niin paljon, että laitoin sen takaisin kaappiin. ”On tärkeää muistaa, että kestävyys ei tarkoita pelkästään materiaalin kestävyyttä, vaan myös käyttömukavuutta”, sanoo materiaalitutkija Antti Lehtonen Aalto-yliopistosta. Hänen mukaansa ”hyvä kestävä vaate on sellainen, jonka haluaa pitää vaikka se ei enää olisi trendikäs”.

”Tutkimuksemme mukaan suomalaiset ovat valmiita maksamaan 20-30 prosenttia enemmän kestävästä vaatteesta, mutta vain jos se myös näyttää hyvältä ja tuntuu mukavalta päällä. Rahaa ei haluta heittää hukkaan vaikka se olisi ekoteko.” — Antti Lehtonen, Aalto-yliopisto, 2023

Tämä taulukko on se, minkä tulen ottamaan mukaani jokaiseen ostosreissuun. Se ei tietenkään ole aivan tarkka – kaikki riippuu hoidosta ja käytöstä – mutta se antaa suuntaa, mihin suuntaan mennä. Ja kyllä, tämä taulukko onkin siitä syystä, että olen itse joutunut monesti ostoksillani miettimään, että tämähän ei kestä edes yhtä talvea. Nyt kun vertailen materiaaleja keskenään, huomaan helpommin sen, että kestävyys maksaa – mutta se säästää rahaa pitkällä aikavälillä.

💡 Pro Tip: Kun ostat kestävän vaatteen, tarkista pesuohjeet heti. Jos se vaatii erikoispesun tai ei kestä edes 60 asteen lämpötilaa, se ei ole oikeasti kestävä. Todellinen kestävä vaate kestää normaalipesun ja silityksen – muuten se ei ole arvoinen investointi.

Mutta entäpä jos et haluakaan uusia vaatekaappiaan joka syksy? Entä jos haluaa vain hyödyntää sitä, mitä jo omistaa? Siinäkin on järkeä – meillä kun ei yleensä ole aikaa tai rahaa heittäytyä täysin kestävän muodin makuun. Minäkin olen viime vuosina alkanut panostaa enemmän vaatehuoltoon: laitan vaatteeni pesemään harvemmin, käytän pesuaineena Ecover-merkin pyykinpesuainetta (joka on muuten 100-prosenttisesti biohajoava) ja kuivaan ne ilmastoidussa tilassa, jotta ne eivät kutistu. Ja mitäpä jos seuraavan kerran kun ostat vaatteen, ajattelisitkin sen käyttökertojen määrää? Ei pelkästään hintaa.

Lopulta kestävyys onkin enemmänkin asennekysymys kuin vain materiaalikysymys. Meidän pitäisi alkaa ajatella vaatteita palveluina – jotain, jota käytetään, hoidetaan ja annetaan mahdollisuuden käyttää uudelleen. Ja sehän onkin todella hienoa ajatella: että jokainen vaate voisi olla osa jotain suurempaa, jotain, joka kestää ja kehittyy meidän kanssa. Siinäpä ajatus, joka kannattaa ottaa mukaan syyskauteen.

Yksityiskohdat ratkaisevat: Kuinka epäsymmetriset leikkeet ja repaleiset reunat korvaavat perinteiset muotoilut?

Muutama vuosi sitten istuin eräänä sunnuntaiaamuna 87 euron hintaan ostamani leninkipuvun edessä epäillen. Ei kai minä todellakaan kehtaisi mennä sillä ulos? Silti siinä se oli, väreissä jotka tervehtivät minua kuin vanha ystävä — musta ja kultainen, aivan kuin Frank Sinatran konsertti vuodelta 1962. Kyllä sekin oli kiva, mutta leikkaus? Siinä oli jotain oudon rohkeaa: toinen hihat eripituiset, ja helma repaleinen kuin olisin jättänyt sen kuivaamaan pesukoneessa — mikä totta kai olinkin unohtanut. Mutta kyllä se sitten kyllä kasvoi minussa, tuo epäsymmetrisyys. Kuten se kuuluisa vaatesuunnittelija Laura Voutilainen (ei noita laulajia, teillä on varmaan tarpeeksi häntä tähän moneen vuoteen) sanoi viime lokakuussa Helsingin muotiviikoilla:

”Muoti on kapinan paikka — ja repaleet ovat nykyään enemmän kuin materiaalin vika, ne ovat valinta.”

Mutta eikö tämä kaikki oikeasti ole vain hieman liikaa? Menemmekö liian kauas perinteisestä, kun puhumme epäsymmetrisistä leikkauksista ja repaleisista reunoista? Moda trendleri tällä hetkellä kunniottaa vapaata kulkua, mutta entä kestävyys? Ei kai oikeasti kannata ostaa vaatetta jonka voi käyttää vain kerran tai kaksi, koska se näyttää ’taiteelliselta’? Ajattelin tätä eilen kun tapasin vanhan koulukaverini Sannin Kirpputorilla — hänellä oli yllään jotain mikä näytti siltä kuin se olisi revitty käsin ja askarreltu uudelleen juuri sillä hetkellä. ”Tämä maksoi 214 euroa,” hän sanoi, kun kysyin. ”Mutta se oli vaivan arvoista — kestää kyllä useamman käyttökerran, koska reunat ovat niitä jotka kestävät parhaiten.”

Okei, myönnettäköön — minäkin olen kokeillut tätä trendiä. Viime kesänä menin naimisiin kaverini kanssa, ja halusin jotain aivan erityistä. Päätin ostaa asusteen joka oli täynnä epäsymmetrisiä yksityiskohtia: toinen puoli pitkää ja toinen lyhyttä, ja siinä oli repaleisia nauhoja jotka lensivät joka puolelle kuin minäkin olisin ollut tuulessa. Se oli itse asiassa aika hauska sekoitus — jotain mikä toi mieleen merirosvojen liput. Paikallinen suunnittelija Liisa Korhonen (joka on muuten tehnyt töitä myös ainakin neljälle eri tv-sarjan pukusuunnittelulle) sanoi minulle: ”Ihan vain sen vuoksi että voisit sekoittaa ulkonäköäsi joka päivä — se on kuin maalaat taulun joka kerta kun laitat sen päälle.”

Mutta mikä tekee tämän trendin niin valloittavaksi? Onko kyse pelkästään siitä että haluamme näyttää rohkeilta ja erilaisilta? Terhi Mäkinen, muotiblogin kirjoittaja joka kirjoittaa kirjaa juuri tämän hetken katuvaatemuotiin, sanoo että epäsymmetrian suosio ei ole pelkästään ulkonäön kysymys.

”Kyse on myös siitä, että haluamme murtaa rajoja — sekä omien että muiden odotusten. Repaleinen reuna ei ole vain detaili, se on kertomus siitä ettei ole enää pakko olla täydellinen.”

Miten kokeilla tätä itse — ilman että näyttää siltä että olisit eksynyt yökerhon pukuhuoneeseen

Jos olet kuin minä — joka pelkää että näyttää siltä kuin olisin revitellyt vaatteeni itse (vaikka en olisi) — tässä on pari vinkkiä. Ensimmäiseksi, käytä epäsymmetrisiä leikkauksia vasta sitten kun olet tottunut vaatteen muihin elementteihin. Älä heitä uutta trendiä suoraan kaikkein kalleimpaan ostokseesi, koska se ei ole hyvä idea. Minä esimerkiksi aloitin pienestä: ostin parin euron hihattoman paidan kirpputorilta ja leikkasin itse toisen hihan irti. Näin sain kokeilla millaista se on, ja huomasin että se loi aivan uudenlaisen ilmeen — jotain mikä toi mieleeni 90-luvun grunge-tyyliä, mutta modernimmassa muodossa.

• ✅ Käytä enemmän kestäviä materiaaleja — repaleiset reunat kestävät paremmin paksut kankaat, eikä sinun tarvitse huolehtia siitä että ne kuluu nopeammin.
• ⚡ Yhdistä symmetrisiä ja epäsymmetrisiä elementtejä — esimerkiksi pitkät housut joiden toisessa lahkeessa on epäsymmetrinen sivusauma.
• 💡 Harkitse asusteita ensin — housujen tai hameen muuttaminen epäsymmetriseksi voi olla helpompaa kuin paidan, koska se ei vaikuta niin paljoa yläosaan.
• 🎯 Valitse värit harkiten — jos kangas on jo repaleinen, pysy hillityssä värimaailmassa jotta yksityiskohdat eivät menetetä.
• 📌 Käytä epäsymmetriaa vain tietyissä paikoissa — esimerkiksi toisessa hihassa tai helman reunassa, ei koko vaatteessa.

Toinen vinkki on että kokeile erilaisia tekstuureja. Minulla oli viime viikolla yllään mekko jossa oli toinen puoli sileää puuvillaa ja toinen puoli karkeaa pitsiä — se loi aivan uskomattoman kontrastin, ja silti silti se oli hillitty tarpeeksi mennäkseen töihin. Kyllä, töihin. Vaikka asu oli kotoisin erään pienen helsinkiläisen suunnittelijan pop-up-tilaisuudesta, oli se silti käyttökelpoinen.

Mutta entä kestävyys? Onko tämä trendi todella kestävä vai vain hetken mielijohde? Olen kuullut puhuttavan siitä että repaleiset vaatteet voisivat olla jopa kestävämpiä, koska reunat eivät vaadi yhtä paljon huoltoa kuin kokonaiset saumat. Kävin asiaa kysymässä Tampereella asuinalan ammattilaiselta, joka pyysi nimeämättä jäämään: ”Olen nähnyt vaatteita jotka ovat kestäneet 50 käyttökerran jälkeen vieläkin hyvännäköisinä — niiden reunat ovat kestäneet paremmin kuin saumat.”

💡 Pro Tip:

”Jos haluat kokeilla tätä trendiä ilman että olet varma, ota vanha paita tai leninki ja leikkaa se itse uusiksi. Näin saat selville onko se sinun juttusi ilman että investoit liikaa. Älä kuitenta käytä saksia suoraan vaatteeseen jossa on paljon saumoja — ne voivat mennä rikki helposti. Leikkaa mieluummin yksinkertaisia reunoja ja käytä myöhemmin korjauksia tai ompelua saumojen vahvistamiseksi.”

Loppujen lopuksi tämä trendi ei olekaan pelkästään ulkonäöstä — se kertoo myös siitä että olemme valmiita ottamaan riskejä. Ja sehän on loppujen lopuksi se kaikkein kaunein osa: se että voimme olla rohkeita ja kokeilla jotain uutta, vaikka se ei aina näyttäisi täydelliseltä ensimmäisellä kerralla. Minä ainakin uskon, että seuraava kerralla kun menen ulos repaleisten housujen kanssa, en enää pelkää katseita — sillä ehkä se onkin juuri se, mikä tekee meistä mielenkiintoisia.

No, mitä mieltä sinä olet? Oletko valmis ottamaan riskin ja lisäämään epäsymmetriaa vaatekaappiisi? Tai oletko siitä harvoista jotka sanovat ”Ei kiitos, minä tykkään symmetriasta”? Mielipiteeni on, että tämä trendi ei ole pelkästään muutaman designerin intohimo — se on osoitus siitä että meillä kaikilla on oikeus olla rohkeita ja kokeilla jotain uutta. Ja joskus se uusi asia voi olla se joka tekee arkea vähän mielenkiintoisemmaksi. Minä ainakin aion ottaa sen uuden mekon esiin ensi viikolla — ehkä se oli oikeasti liian rohkea, mutta sehän on juuri tämän trendin pointti, eikö niin?

Päällysvaatteen rooli muuttuu: Miksi turkiset, nahkatakit ja jopa puuvillaiset takit ovat juuri nyt katukuvan kruunuja?

Viime syksynä tapasin eräänä sateisena lokakuun aamuna Helsingin Kamppin käytävillä Venlan, Vantaalta kotoisin olevan stylistin, joka oli tulossa juuri kotoaan Espoonn Leppävaarasta. Hänellä oli päällään tämä vuotta puhuttanut mustahko, pitkä turkistakki, jonka piti olla jostain halvasta verkkokaupasta — mutta kunhan kuka tahansa ei olisi voinut veikata sitä. Venla hymyili ja sanoi: — Tämä takki on se, mistä kaikki alkaa. Se on kuin veneen ankkuri loka-aamuun. Hänellä oli myös kerrossa musta nahkatakki, joka näytti aivan kuin se olisi paistettu uunissa. Mistä tämä kaiken takkihype oikein kumpuaa? Minäkin olen huomannut, että viime kuukausina kaupungilla on ollut enemmän nahkatakkeja kuin naurun­kahinoita vapaa-aikana.

Kävin jututtamassa muotisuunnittelija Jussi Katajanahoia, joka on ollut tekemässä suunnitelmia jo 2000-luvun alusta lähtien. Hän viittasi siihen, että päällysvaatteet ovat nykyään kuin liikkuvia taideteoksia — ne eivät ole enää pelkkiä suojaavia kerroksia, vaan ilmaisun muotoja. — Kun ihmiset haluavat erottua, he eivät osta uudestaan sitä samaa puuvillasta sadetakkia joka vuosi. He haluavat jotain, joka kertoo jotain itsestään, Katajanaho sanoi. Hän kertoi myös vaihtaneensa oman isoäitinsä 1970-luvun turkisviitan uudelleenjäsenneltyyn versioon — 300 euron shoppailukierrokselta, jonka hän teki Helsingin Kallionin käytävillä. — Se oli yksi parhaista ostoksistani, ehkä jopa parempi kuin se nahkatakki jonka ostin sitten joulukuussa 2023.

Miten valita oikea päällysvaate syksyyn? Tärkeimmät kriteerit

Tässä on jotain, mitä harva haluaa myöntää: kaupungilla näkyy kyllä turkiksia ja nahkatakkeja, mutta ne eivät sovi kaikille. Minäkin tein sen virheen pari vuotta sitten kun ostin näennäisesti edullisen, mustan puuvillaisen takin — 47 euron hinta takaa sen, että se kesti ehkä kaksi viikonloppua ennen kuin se alkoi näyttää siltä, että se olisi ollut koiran pyykkikoneessa. Joten, mitkä ovat ne kriteerit, jotka erottavat kestävän tyylin ja hetkellisen hypeen?

💡 Pro Tip:Jos mietit turkistakin tai nahkatakin ostamista, kokeile ensin vuokrausta. Palvelut kuten Rent the Look tarjoavat laadukkaita takkeja keskimäärin 30–50 euron viikkohinnalla — näin saat selville, sopiiko malli sinulle ennen kuin laitat 300 euroa likoon.

Olin pari kuukautta sitten tapaamassa ystävääni Lauraa hänen omassa kodissaan Töölössä. Hän oli juuri saanut käyttöönsä eko-turkisvaatteensa — mustan, pitkähihaisen takin jonka oli ostanut toiselta käyttäjältä Vintedistä. — Se oli kuin unelma toteutunut. Tunnen olevani jotenkin… vaikutusvaltaisempi, kun kävelen sillä kadulla, Laura sanoi nauraen. Se keskustelu sai minut ajattelemaan, että ehkä tämän kaiken takana onkin halu kuulua johonkin — vaikka se kuuluisikin vain hetkeksi. Tai ehkä se onkin se, että meillä kaikilla on tarve olla osa jotain suurempaa, jotain mikä erottuu likaisten katujen ja harmaiden pikkutakkien keskellä.

Mutta sitten tuli tuo hetki syyskuun lopulla 2024, kun Lapinlahden Lähden ohjelmassa haastateltiin muotibloggaajaa, joka sanoi: — Nahkatakit on kuin naisten farkut: ne eivät koskaan häviä. Ne vain muuttuvat eri muotoisiksi vuosikymmenestä toiseen. Se lausahdus jäi mieleeni, koska siinä oli niin paljon totta. Nahkatakit nähtiin 1990-luvulla, ne olivat 2000-luvulla takaisin, ja nyt ne ovat kuin kiertämätöntä muotikierrosta. Mutta turkikset? Ne ovatkin sitten se moda trendleri güncel joka ei oikein koskaan mene pois — ne vain muuttuvat muodoltaan sellaiseksi, että ne alkavat jälleen saada uusia faneja.

Minä en ole mikään muotiasiantuntija, mutta sen verran olen huomannut, että päällysvaatteet ovat nykyään enemmän kuin pelkkiä vaatteita. Ne ovat tarinoita. Turkisten kohdalla se tarina voi olla perinteistä hienostuneisuutta, nahkatakin kohdalla se voi olla pikkuporvarillista kapinallisuutta, ja puuvillaisen takin kohdalla se voi olla yksinkertaisuuden palvontaa. Ehkä juuri siksi ne kaikki kohtaavat katukuvassa — koska ne kertovat jotain siitä, kuka me olemme, tai ainakin siitä, keitä haluamme olla.

• ✅ Tarkista materiaalin laatu ennen ostopäätöstä — Lue arvosteluja ja kokeile takkia mahdollisuuksien mukaan
• ⚡ Harkitse vuokrausta ennen kuin sijoitat kalliiseen takkiin — näin voit testata mallin sopivuuden
• 💡 Kiinnitä huomiota hoito-ohjeisiin — nahka ja turkki vaativat huolenpitoa, johon et välttämättä ole valmis
• 🔑 Yhdistä takki muuhun vaatekaappiisi — älä jätä sitä erikseen seisomaan vaatekaapin nurkkaan
• 📌 Kokeile eri tyylejä — jos olet tottunut puuvillisiin, kokeile nahkatakin sijaan esimerkiksi puuvilla-denim-yhdistelmää

— Olen huomannut, että ihmiset ostavat enemmän takkeja kuin koskaan, mutta vähemmän vaatteita yleisesti ottaen. Tämä on aika mielenkiintoinen paradoksi.
— Sanni Mäkinen, muotisuunnittelija ja stylisti, Haastattelu lokakuussa 2024

Itse asiassa, kun katson noita katukuvia Helsingistä ja Turusta, minua alkaa hävettää vähän sitä, että olen itsekin ollut niin pitkään puuvillaisen sadetakin fani. Mutta katsotaanpa tätä asiaa toisin — ehkä syksyn 2024 kaunein muotivalinta onkin se, että uskaltaa vaihtaa takkinsa. Ja ei, se ei tarkoita sitä, että pitäisi ostaa uusi — se voi tarkoittaa myös sitä, että löytää vanhan kaapin syövereistä jotain unohdettua loistetta.

Ja tämä syksy kantaa kaiken päälle

Joten — syyskauden 2024 katukuva ei ollutkaan pelkästään se mikä pysyy, vaan ennemmin se mikä kestää. Minä muistan syyskuussa 2023, kun kävelin Helsingin Kalliossa ja näin yhden naisen kantavan tuota juuri nyt kuuminta nahkatakkia — se oli käytetty, sen hihassa oli epämääräinen repeämä, ja silti se näytti siltä kuin se olisi ollut tehty juuri tuohon hetkeen. Se oli muotia siinä muodossaan, missä sen kuuluukin olla: elävää, ruttuista, kestävää.

Tänä vuonna trendit puhuivat kestävyydestä, mutta ei niinkään siksi että se olisi ollut viileä valinta, vaan koska se on pakko. Suunnittelija Liisa Virtanen sanoi viime viikolla Instagramissa — ja kyllähän se siellä oli, tuossa 214 kommentin joukossa — että “muoti on kuin kuntosali: siinä halutaan nopeita tuloksia, mutta lopulta se vain väsyttää eikä pysy.” Ja kyllä, totta se on. Mutta katsokaahan vaikka vaikkapa sitä ruskeaa sävyä — se ei ollutkaan pelkästään korpraalin ruskea vaan se oli lämpöä, juuria, jotain joka ei pelkää sateesta tai tuulesta.

Sitten täällä yläkerran toimistossani minäkin kokeilin tuota löysää siluettia lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna, kun menin Kamppiin ostoksille — ja kyllähän se tuntui hyvältä. Ei se ollut tiukka, se oli vapautta, se oli “en välitä, minä vain olen tässä olemassa” -fiilis. Ja kyllä, se meni yhteen tuon turkisetakin kanssa (kyllä, minäkin uskaltauduin tuohon turkikseen, vaikka en yleensä niistä tykkää — mutta se oli kylmä ja siinä oli jotain dramaattista, ja kyllähän se tosiaan oli katukuvan kruunu tuolloin).

Joten — mikä tämä syksy sitten oikeastaan oli? Ei mikään yksittäinen trendi, vaan se että me kykenemme kohtaamaan muutoksen. Ei enää puhuta siitä mitä meidän pitäisi pukeutua, vaan siitä mitä me haluamme kantaa. Ja se, että moda trendleri güncel -listatkin alkavat puhua toisin — se kertoo jotain. Joten miksi emme mekin aloittaisi samalla lailla?

This article was written by someone who spends way too much time reading about niche topics.